Suomalaiset hankkivat lainaa kulutukseen nyt norjalaisilta nettipankeilta

Suomalaiset hankkivat lainaa kulutukseen nyt norjalaisilta nettipankeilta

Jo neljäs luotonmyöntäjä aloittanut toiminnan Suomessa. Erityisesti norjalaiset toimijat ovat kiinnostuneet suomalaisista vakuudettomista luotoista. Lue koko uutinen tästä

Laadukkat Lainat

Jo neljäs luotonmyöntäjä aloittanut toiminnan Suomessa. Erityisesti norjalaiset toimijat ovat kiinnostuneet suomalaisista vakuudettomista luotoista.

Norjalainen Instabank on ilmoittanut nettisivuillaan, että se aloittaa toimintansa Suomessa.

Helsingin sanomat eivät tavoittaneet yhtiön toimitusjohtaja Robert Bergiä puhelinhaastatteluun. Myöhemmin selvisi, että Instabank on jo aloittanut toiminnan suomessa. Aloitus on tapahtunut 11/2017, mutta vakuudettomien luottojen myyminen on aloitettu vuoden alkupuolella, kertoo yhtiön julkaisema sijoitusmateriaali.

Instabankin tiedotteessa yhtiön toimitusjohtaja Berg kertoo, että pankilla on suuret odotukset Suomen suhteen. Berg kokee suomen nykytilanteen vastaavanlaiseksi kuin Norjan tilanne muutamia vuosia sitten. Uuden aluevaltauksen riskiä pyritään vähentämään niin, ettei Instabank perusta Suomeen lainkaan konttoria.

Instabankin ulkona oleva nettolainakanta on ilmoitettu olevan noin 110 miljoonaa euroa, vuoden 2017 syksyllä. Instabank on myös listattu Norjan pörssin NOTC-listalle.

Suomi norjalaispankkien suosiossa

Kun katsotaan viimeistä vuotta, huomataan että suomeen on sen aikana avattu jo kolme norjalaispankkia. Instabank on neljäs vakuudettomia kulutusluottoja myöntävä norjalaispankki suomessa.

Uutena hittituotteena ovat suuret kulutusluotot, joilla maksetaan aiemmin hankittuja pieniä lainoja pois, luottojen järjestelytarkoituksessa. Nämä lainat ovat tyypillisesti verkossa haettavia ja suuruudeltaan 1000 – 50 000 euroa.

Korkeat korot houkuttelevat pankkeja

Pankkeja houkuttelee kulutusluotoissa se, että niistä on voinut pyytää keskivertoa huomattavan paljon suurempia korkoja. Pienten lainojen osalta korkoprosentit ovat tavallisesti suuria lainoja suurempia. Tyypillisesti alle 10 000 euron luotoissa korkoa on peritty 20 – 50 %, kun se tätä suuremmissa takaajattomissa lainoissa on ollut 12 – 20 %.

Luottoehdoissa on nykyään jopa sellaisia ehtoja, ettei lainaa tarvitse lyhentää, kuin vasta sitten kun asiakas on täyttänyt 65 vuotta. Tähän asti lainaa hoidetaan maksamalla korot ja kulut kuukausittain.

Lainamäärät nousseet taas viime vuonna

Finanssivalvonta ilmoitti kulutusluottojen määrän nousseen viime vuonna 14 prosenttia. Vuonna 2016 nousua oli vähemmän, vain alle 10 prosenttia.

Kysynnän nousun arvioidaan johtuvan ainakin siitä, ettei luotonantaja tavallisesti tiedä lainaa hakevan asiakkaan kokonaistilannetta. Tällä tarkoitetaan kaikkien lainojen kokonaismäärää, joka voi olla korkea, vaikka luottotiedot olisivatkin kunnossa. Tämä on jättänyt asiakkaalle mahdollisuuden maksaa vanhoja lainoja uudella luotolla.

Suomessa ei ole käytössä positiivista luottorekisteriä, josta selviäisi kaikki lainat ja niiden summat. Luotonmyöntäjät käyttävät jonkin verran Asiakastiedon rekisteriä, josta voi saada selville asiakkaan viimeisen puolen vuoden lainakäyttäytymisen. Tämän nähdään kuitenkin nostavan lainojen hintoja ja ongelmana on myöskin se, ettei saatuja tietoja rekisteröidä.

Positiivisen luottorekisterin tarpeesta aloitettu uusi selvitys

Oikeusministeriön tiedote joulukuulta kertoo, että positiivisen luottorekisterin perustamisen tarpeesta on aloitettu uusi selvitys. Selvitys on oikeusministeri Antti Häkkäsen mielestä välttämätön.

Selvityksen tekeminen on asetettu asianajaja Jukka Långin ja yritysoikeuden professori Erkki Kontkasen tehtäväksi. Aiemman selvityksen teki professori Ahti Saarenpää vuonna 2013. Tämä selvitys ei nähnyt positiiviselle luottorekisterille tarvetta. Luottorekisteri on nyt myös Finanssivalvonnan suosittelema toimenpide.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä positiivinen luottorekisteri on vanhentunut ajatus nykyisen tietosuojan aikana. Hän näkee, että rekisterin perustelu ylivelkaantumisella on hurskastelua. Todelliseksi ongelmaksi Aarnio kokee sen, etteivät luotonmyöntäjät noudata vastuullista luotonantotapaa.